Erikoislääkärikoulutus

REUMATOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS

Reumatologian erikoislääkärin koulutusta suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeus myönnetään yhteensä 10 lukuvuodeksi. Vaihtaessaan erikoisalaa tai yliopistoa erikoistuvan lääkärin on osallistuttava uudelleen valintamenettelyyn. Hakijan tulee luopua vanhasta opinto-oikeudesta siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut koejakson ja sen perusteella saa lopullisen opinto-oikeuden.

Hakijalla tulee olla riittävä kielitaito, joka arvioidaan valintamenettelyn haastattelutilanteessa.

Haku koulutukseen:

Erikoistumiskoulutuksen opinto-oikeutta haetaan osallistumalla valtakunnalliseen valintamenettelyyn. Opinto-oikeutta haetaan siitä yliopistosta, jonka vastuualueella koulutus on tarkoitus pääosin suorittaa. Valinta tapahtuu alkupisteytyksen, haastattelun ja koejakson perusteella. Opinto-oikeuden varsinainen haku avautuu syyskuussa Opintopolku –järjestelmässä ( https://opintopolku.fi./wp/fi). Täyttämättä  jääneiden koulutuspaikkojen haku järjestetään helmikuussa. Opinto-oikeuksia on haussa rajattu määrä.

Alkupisteytys:

Hakija saa pisteitä työkokemuksesta ja tieteellisestä kokemuksesta. Lisäpisteitä saa myös hakukohteeseen, jonka laittaa sähköisessä haussa ensisijaiseksi hakukohteeksi.

Motivaatiokirje

Motivaatiokirje on pakollinen, mutta sitä ei pisteytetä. Motivaatiokirje tehdään jokaiseen hakukohteeseen erikseen ja se toimii haastattelun pohjana sekä auttaa hakijaa arvioimaan itse omaa kiinnostustaan ja soveltuvuuttaan alalle.

Haastattelu:

Haastattelut järjestetään kahdesti vuodessa hakukierroksen jälkeen (huhti- ja marraskuussa). Haastatteluun kutsutaan alkupisteiden eli työkokemus-, tutkimus-, ja ensisijaisuuspisteiden perusteella. Vain yhteen haastatteluun voi päästä yhdellä hakukerralla ja haastatteluun kutsutaan enintään kaksinkertainen määrä hakijoita suhteessa myönnettävien opinto-oikeuksien määrään. Haastattelun kysymykset kattavat neljä eri teemaa: kokemus alasta ja motivaatio perehtyä alaan, tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaidot, erikoisalakohtaiset kysymykset sekä erityistaidot ja paineensietokyky. Kysymykset olisivat valtakunnallisesti erikoisaloittain yhdessä sovitut. Jokaisesta teemaosiosta on saatava pisteitä, muutoin hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi.

Haastattelun jälkeen hakijoiden alku- ja haastattelupisteet lasketaan yhteen. Valinnat määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä tehdään kokonaispisteiden perusteella

 

Koejakso 6kk:

Määräaikaisen opinto-oikeuden saatuaan erikoistuja vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan. Koejakso tulee suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä mielellään yhtäjaksoisesti yhdessä paikassa. Koulutuspaikan kanssa tehdään henkilökohtainen koulutussopimus koejakson suorittamisesta. Koejakso suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä, mutta sen voi tehdä myös osa-aikaisena (min 50%), jolloin koejakson kesto pidentyy samassa suhteessa.

Koejakson suorittaminen on osa erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyä ja hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle. Koejakson aikana seurataan erikoistujan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta strukturoidun arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen yksilöllisten osaamistavoitteiden mukaisesti. Koejakson aikana erikoistujalle muodostuu kattava kuva erikoisalan sisällöstä ja vaatimuksista ja oma kiinnostus ja motivaatio kouluttautua alalle varmistuu. Koejakson ei ole tarkoitus olla karsiva vaihe, vaan lähtökohtaisesti koejakso päättyy opinto-oikeuden myöntämiseen.

Koejakson aikana käydään kolme erillistä keskustelua. Aloituskeskustelussa laaditaan henkilökohtainen tavoitteellinen suunnitelma ja sovitaan koejakson tavoitteet. Välikeskustelussa käydään läpi, miten tavoitteita on saavutettu, annetaan palautetta ja pohditaan kehittymiskohteita. Loppukeskustelussa arvioidaan, onko asetetut tavoitteet saavutettu ja miten erikoistuva on kehittynyt. Koulutuksen vastuuhenkilö tekee arvioinnin pohjalta päätöksen koejakson hyväksymisestä. Hyväksytyn koejakson jälkeen myönnetään lopullisen opinto-oikeus.

Reumatologian koulutusohjelman suorittaminen

Koulutuksen kesto on vähintään 5 vuotta kokopäiväisesti suoritettuna, pääsääntöisesti koulutus-ohjelman osaamistavoitteiden saavuttaminen vaatii erikoistuvalta lääkäriltä noin 6 vuotta. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Muualla kuin yliopistosairaalassa tapahtuvan koulutuksen pituuden tulee olla 9 kuukauden terveyskeskustyön lisäksi vähintään 1 vuosi. Yliopistollisessa sairaalassa tapahtuvan koulutuksen pituuden tulee olla vähintään 1 vuosi.

Koulutusrunko (24-36 kk)

Koulutusrunko on yhteinen kaikkien sisätautialojen kanssa. Koulutus suoritetaan pääsääntöisesti sisätautierikoisalan koulutusviroissa niissä sairaaloissa, joiden kanssa on tehty koulutussopimus. Oleellista koulutusrungossa on sen monipuolisuus. Koulutusrungon hyväksyjä on yliopiston sisätautien erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilö.

Eriytyvä koulutus (24-36 kk)

Eriytyvä koulutus kestää yleensä noin 3 vuotta. Tätä lyhyempi koulutus voi tulla kyseeseen esimerkiksi sisätautien erikoislääkäritutkinnon suorittamisen jälkeen, mikäli erikoistuvalla on jo entuudestaan kokemusta reumatolologiasta ja osaamistavoitteista jo osa saavutettu. Koulutusrungon ja eriytyvän koulutuksen yhteenlasketun pituuden tulee olla vähintään 51 kuukautta. Tämä aika sisältää 6 kuukauden mittaisen koejakson

 

Toimipaikkakoulutus

Käytännön työtä täydentää säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2-5 h/viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.

Teoriakoulutus

Reumatologian erikoislääkärikoulutuksen aikana on suoritettava vähintään 80 tuntia teoriakoulutusta, josta reumatologian osuuden tulee olla vähintään 40 tuntia. Reumatologian alan kansainvälistä koulutusta voidaan hyväksyä kurssimuotoiseksi koulutukseksi enintään 5 tuntia koulutuspäivää kohden ja yhteensä enintään 20 tuntia.

Teoreettiseen reumatologiseen koulutukseen tulisi sisältyä reumatologian ultraääni-koulutusta. Minimivaatimuksena on Suomen reumatologisen yhdistyksen järjestämän reumatologian uä-koulutuksen peruskurssin suorittaminen.

Johtamisopinnot

Uuden asetuksen myötä yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään.

Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkärikoulutukseen (1.8.2009 tai sen jälkeen ilmoittautuneille) kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa.

 

Reumatologian osaamistavoitteet

Kesällä 2020 voimaan tulleen uuden asetuksen myötä erikoislääkärikoulutus on muuttunut aikaperustaisesta osaamisperustaiseksi. Hyväksytyn erikoislääkärin tutkinnon suorittamiseen vaaditaan ennalta sovittujen osaamistavoitteiden saavuttaminen ja vaadittujen EPO:jen (EPA = entrustable professional activity – luotettavasti osoitettu pätevyys) sekä tentin hyväksytty suorittaminen.

Osaamisen arviointi

Erikoistuvalle laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Henkilökohtaiset oppimistavoitteet määritellään ja niitä päivitetään säännöllisissä kehityskeskusteluissa. Koulutuksen alussa annetaan lokikirja, joka määrittelee koulutuksen tavoitteet ja hankittavat käytännön taidot tarkasti. Erikoistumisen aikana tarkastellaan koulutuksen etenemistä ja osaamisen karttumista CanMEDS:n kaikkien osaamisalueiden osalta: kliinistä työtä, taitojen kehittymistä, teoreettista osaamista sekä erikoistuvan asennoitumista potilaisiin, potilaiden omaisiin ja työtovereihin, kykyä moniammatilliseen työskentelyyn sekä hallinnollisiin ja johtamistehtäviin.

Osaamisen kehitystä arvioidaan ennalta sovittujen osaamistavoitteiden mukaisesti. Osaamisen kehittymistä arvioidaan ennalta sovittuina ajankohtina mm. kehityskeskusteluissa, sairaskertomusmerkintöjä arvioimalla, lähiohjauksessa havainnoimalla sekä lokikirjan avulla. Erikoisalan vastuuhenkilö seuraa erikoistuvan oppimisprosessia vuosittain.

Reumatologian keskeisistä työtehtävistä laaditaan lähivuosina EPA:t (luotettavasti osoitettu pätevyys), jotka otetaan käyttöön vähitellen pilotoinnin jälkeen. Erikoistuva osallistuu itse oman osaamisensa arviointiin sekä koulutuksen kehittämiseen.

Vaadittava EPA -arviointi

Osaamisen arviointi -opas 2021-2022

Osaamisen arviointi -opas 2022-2023

Valtakunnallinen kuulustelu

Valtakunnallinen kuulustelu tulee suorittaa hyväksytysti. Se järjestetään kahdesti vuodessa.

 

Vastuukouluttajat:

Helsingin yliopisto: professori Kari Eklund
Itä-Suomen yliopisto: professori Tuulikki Sokka-Isler
Oulun yliopisto: LT, apulaisylilääkäri Anna Karjalainen
Tampereen yliopisto: dosentti Pia Isomäki
Turun yliopisto: dosentti Laura Pirilä

Reumatologian koulutusvastaavat (Kova) lääkärit:

Tyks, Johanna Paltta

Tays, Susanna Sihvonen

Hus, Riitta Tuompo

 

Opinto-opas ja tietoja erikoistumiskoulukseen hakeutumisesta löytyvät:

https://www.laaketieteelliset.fi/ammatillinen-jatkokoulutus/el-koulutus/

 

Reumatologian koejakson toteutus ja tavoitteet