REUMATOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS
Reumatologian erikoislääkärin koulutusta suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Erikoislääkärikoulutuksen opinto-oikeus myönnetään yhteensä 10 lukuvuodeksi. Vaihtaessaan erikoisalaa tai yliopistoa erikoistuvan lääkärin on osallistuttava uudelleen valintamenettelyyn. Hakijan tulee luopua vanhasta opinto-oikeudesta siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut koejakson ja sen perusteella saa lopullisen opinto-oikeuden.
Hakijalla tulee olla riittävä kielitaito, joka arvioidaan valintamenettelyn haastattelutilanteessa.
Haku koulutukseen:
Erikoistumiskoulutuksen opinto-oikeutta haetaan osallistumalla valtakunnalliseen valintamenettelyyn. Opinto-oikeutta haetaan siitä yliopistosta, jonka vastuualueella koulutus on tarkoitus pääosin suorittaa. Valinta tapahtuu alkupisteytyksen, haastattelun ja koejakson perusteella. Opinto-oikeuksia on haussa rajattu määrä. Opinto-oikeuden hakeminen tapahtuu kahdesti vuodessa Opintopolku –järjestelmässä ( https://opintopolku.fi./wp/fi). Koko lukuvuoden aloituspaikat ovat haettavissa syksyn päähaussa. Syksyn haussa täyttämättä jääneet aloituspaikat ovat haettavissa kevään lisähaussa.
Alkupisteytys:
Hakija saa pisteitä työkokemuksesta ja tieteellisestä kokemuksesta. Jos hakukohteessa ei ole kilpailua aloituspaikoista, eli aloituspaikkoja on enemmän tai saman verran kuin hakijoita, alkupisteitä ei lasketa.
Motivaatiokirje
Motivaatiokirje on pakollinen, mutta sitä ei pisteytetä. Motivaatiokirje tehdään jokaiseen hakukohteeseen erikseen ja se toimii haastattelun pohjana sekä auttaa hakijaa arvioimaan itse omaa kiinnostustaan ja soveltuvuuttaan alalle. Kirjeen voi kirjoittaa suomen tai ruotsin kielellä.
Haastattelu:
Haastattelut järjestetään kahdesti vuodessa hakukierroksen jälkeen (huhti- ja marraskuussa). Haastatteluun kutsutaan alkupisteiden eli työkokemus-, tutkimus-, ja ensisijaisuuspisteiden perusteella. Vain yhteen haastatteluun voi päästä yhdellä hakukerralla ja haastatteluun kutsutaan enintään kaksinkertainen määrä hakijoita suhteessa myönnettävien opinto-oikeuksien määrään. Haastattelun kysymykset kattavat neljä eri teemaa: kokemus alasta ja motivaatio perehtyä alaan, tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaidot, erikoisalakohtaiset kysymykset sekä erityistaidot ja paineensietokyky. Kysymykset olisivat valtakunnallisesti erikoisaloittain yhdessä sovitut. Jokaisesta teemaosiosta on saatava vähintään puolet pisteistä, muutoin hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi.
Haastattelun jälkeen hakijoiden alku- ja haastattelupisteet lasketaan yhteen. Valinnat määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä tehdään kokonaispisteiden perusteella. Jos hakukohteessa ei ole kilpailua aloituspaikoista, haastattelupisteet muodostavat yhteispisteet.
Koejakso 6kk:
Määräaikaisen opinto-oikeuden saatuaan erikoistuja vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan. Koejakso tulee suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä mielellään yhtäjaksoisesti yhdessä paikassa. Koulutuspaikan kanssa tehdään henkilökohtainen koulutussopimus koejakson suorittamisesta. Koejakso suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä, mutta sen voi tehdä myös osa-aikaisena (min 50%), jolloin koejakson kesto pidentyy samassa suhteessa.
Koejakson suorittaminen on osa erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyä ja hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle. Koejakson aikana seurataan erikoistujan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta strukturoidun arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen yksilöllisten osaamistavoitteiden mukaisesti. Koejakson aikana erikoistujalle muodostuu kattava kuva erikoisalan sisällöstä ja vaatimuksista ja oma kiinnostus ja motivaatio kouluttautua alalle varmistuu. Koejakson ei ole tarkoitus olla karsiva vaihe, vaan lähtökohtaisesti koejakso päättyy opinto-oikeuden myöntämiseen.
Koejakson aikana käydään kolme erillistä keskustelua. Aloituskeskustelussa laaditaan henkilökohtainen tavoitteellinen suunnitelma ja sovitaan koejakson tavoitteet. Välikeskustelussa käydään läpi, miten tavoitteita on saavutettu, annetaan palautetta ja pohditaan kehittymiskohteita. Loppukeskustelussa arvioidaan, onko asetetut tavoitteet saavutettu ja miten erikoistuva on kehittynyt. Koulutuksen vastuuhenkilö tekee arvioinnin pohjalta päätöksen koejakson hyväksymisestä. Hyväksytyn koejakson jälkeen myönnetään lopullisen opinto-oikeus.
Reumatologian koulutusohjelman suorittaminen
Koulutuksen kesto on vähintään 5 vuotta kokopäiväisesti suoritettuna, pääsääntöisesti koulutus-ohjelman osaamistavoitteiden saavuttaminen vaatii erikoistuvalta lääkäriltä noin 6 vuotta. Koulutusajasta vähintään 9 kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa. Muualla kuin yliopistosairaalassa tapahtuvan koulutuksen pituuden tulee olla 9 kuukauden terveyskeskustyön lisäksi vähintään 1 vuosi. Yliopistollisessa sairaalassa tapahtuvan koulutuksen pituuden tulee olla vähintään 1 vuosi.
Koulutusrunko (24-36 kk)
Koulutusrunko on yhteinen kaikkien sisätautialojen kanssa. Koulutus suoritetaan pääsääntöisesti sisätautierikoisalan koulutusviroissa niissä sairaaloissa, joiden kanssa on tehty koulutussopimus. Oleellista koulutusrungossa on sen monipuolisuus. Koulutusrungon hyväksyjä on yliopiston sisätautien erikoislääkärikoulutuksen vastuuhenkilö.
Eriytyvä koulutus (24-36 kk)
Eriytyvä koulutus kestää yleensä noin 3 vuotta. Tätä lyhyempi koulutus voi tulla kyseeseen esimerkiksi sisätautien erikoislääkäritutkinnon suorittamisen jälkeen, mikäli erikoistuvalla on jo entuudestaan kokemusta reumatologiasta ja osaamistavoitteista jo osa saavutettu. Koulutusrungon ja eriytyvän koulutuksen yhteenlasketun pituuden tulee olla vähintään 51 kuukautta. Tämä aika sisältää 6 kuukauden mittaisen koejakson
Toimipaikkakoulutus
Käytännön työtä täydentää säännöllinen toimipaikkakoulutus. Toimipaikkakoulutusta järjestetään yliopistojen hyväksymissä koulutuspaikoissa koulutuspaikkasopimuksen mukaisesti työaikana 2-5 h/viikossa. Erikoistuvien edellytetään osallistuvan toimipaikkakoulutukseen koko erikoistumisen ajan.
Teoriakoulutus
Reumatologian erikoislääkärikoulutuksen aikana on suoritettava vähintään 100 tuntia teoriakoulutusta. Koulutusrunkoon tulee sisältyä 40 tuntia monipuolista sisätautialan teoriakoulutusta. Reumatologian alan teoriakoulutusta tulee olla vähintään 60 tuntia, johon voidaan hyväksyä 30 tuntia kansainvälistä koulutusta (suositus vähintään 20 tuntia).
Teoreettiseen reumatologiseen koulutukseen tulisi sisältyä reumatologian ultraääni-koulutusta. Minimivaatimuksena on Suomen reumatologisen yhdistyksen järjestämän reumatologian uä-koulutuksen peruskurssin suorittaminen.
Johtamisopinnot
Uuden asetuksen myötä yhdeksi koulutuksen tavoitteeksi antaa valmiudet terveydenhuollon johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin työyhteisössään.
Tämän tavoitteen toteuttamiseksi erikoislääkärikoulutukseen (1.8.2009 tai sen jälkeen ilmoittautuneille) kuuluu pakollisena 10 opintopisteen laajuiset johtamisopinnot, jotka voi suorittaa missä koulutuksen vaiheessa tahansa.
Reumatologian osaamistavoitteet
Kesällä 2020 voimaan tulleen uuden asetuksen myötä erikoislääkärikoulutus on muuttunut aikaperustaisesta osaamisperustaiseksi. Hyväksytyn erikoislääkärin tutkinnon suorittamiseen vaaditaan ennalta sovittujen osaamistavoitteiden saavuttaminen ja vaadittujen EPO:jen (EPA = entrustable professional activity – luotettavasti osoitettu pätevyys) sekä tentin hyväksytty suorittaminen. Vaadittavat EPA:t määräytyvät opinto-oikeuden myöntämisvuoden mukaan ja ne voi tarkistaa kyseisen vuoden Osaamisen arviointi-opinto-oppaasta.
Osaamisen arviointi
Erikoistuvalle laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Henkilökohtaiset oppimistavoitteet määritellään ja niitä päivitetään säännöllisissä seurantakeskusteluissa. Koulutuksen alussa annetaan lokikirja, joka määrittelee koulutuksen tavoitteet ja hankittavat käytännön taidot tarkasti. Erikoistumisen aikana tarkastellaan koulutuksen etenemistä ja osaamisen karttumista CanMEDS:n kaikkien osaamisalueiden osalta: kliinistä työtä, taitojen kehittymistä, teoreettista osaamista sekä erikoistuvan asennoitumista potilaisiin, potilaiden omaisiin ja työtovereihin, kykyä moniammatilliseen työskentelyyn sekä hallinnollisiin ja johtamistehtäviin.
Osaamisen kehitystä arvioidaan ennalta sovittujen osaamistavoitteiden mukaisesti. Osaamisen kehittymistä arvioidaan ennalta sovittuina ajankohtina mm. seurantakeskusteluissa, sairaskertomusmerkintöjä arvioimalla, lähiohjauksessa havainnoimalla sekä lokikirjan avulla. Erikoisalan vastuuhenkilö seuraa erikoistuvan oppimisprosessia vuosittain.
Reumatologian keskeisistä työtehtävistä laaditaan lähivuosina EPA:t (luotettavasti osoitettu pätevyys), jotka otetaan käyttöön vähitellen pilotoinnin jälkeen. Erikoistuva osallistuu itse oman osaamisensa arviointiin sekä koulutuksen kehittämiseen.
Vaadittava EPA -arviointi
2021 alkaen
– Lonkkanivelen arviointi ja lonkkapunktion suorittaminen
2022 alkaen
– Lonkkanivelen arviointi ja lonkkapunktion suorittaminen
– Polikliinisen reumapotilaan seurantakäynnin arviointi
– Reumatologisen lähetepotilaan arviointi
– Reumapotilaan työkyvyn arviointi osana moniammatillista tiimiä
– Reumapotilaan hoidon siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon
Lisäksi sisätautien yhteisen koulutusrungon aikana tulee suorittaa sisätautialoille yhteiset EPAt, jotka on kuvattu Osaamisen arviointi -oppaassa kappaleessa Sisätautialojen yhteinen koulutusrunko.
Valtakunnallinen kuulustelu
Valtakunnallinen kuulustelu tulee suorittaa hyväksytysti. Se järjestetään kahdesti vuodessa.
Vastuukouluttajat:
Helsingin yliopisto: professori Kari Eklund
Itä-Suomen yliopisto: professori Tuulikki Sokka-Isler
Oulun yliopisto: LT, apulaisylilääkäri Anna Karjalainen
Tampereen yliopisto: tenure track professori Vappu Rantalaiho
Turun yliopisto: dosentti Laura Pirilä
Reumatologian koulutusvastaavat (Kova) lääkärit:
Tyks, Johanna Paltta
Tays, Susanna Sihvonen
Hus, Riitta Tuompo
Opinto-opas ja tietoja erikoistumiskoulukseen hakeutumisesta löytyvät:
https://www.laaketieteelliset.fi/ammatillinen-jatkokoulutus/el-koulutus/
